Samoilu alkakoon!

Oikein hyvää [täydennä] ja tervetuloa!

Olen Sanni, suomen kielen opiskelija, tarkemmin opettajaopiskelija. Älä kuitenkaan menetä uskoasi rakkaan äidinkielemme tulevaisuuteen, jos satut löytämään tekstistäni kirjoitus- ja kielioppivirheitä, sillä jos ennusmerkit pitävät paikkansa, tulen jatkossa kirjoittamaan blogia vielä nykyistäkin touhukkaamman arjen keskellä aivot suristen. Aion myös ihan tietoisesti ottaa taiteellisia vapauksia, kun kerrankin (!) saan kirjoittaa jotakin muuta kuin akateemista tekstiä. Ah!

Kuva: Henri Valkeinen

Gradun kirjoittamisen ohella aikani kuluu tällä hetkellä töissä, vaihtelevien liikuntamuotojen parissa (esim. tanssi, kuntosali, jolkottelu), kameran edessä sekä erilaiset ehostustuotteet kädessä/naamalla. Kahden viimeksi mainitun myötä Instagramin ihmeellinen maailma on läsnä arjessani aivan liikaa. Käyn itseni kanssa kehityskeskusteluja aiheesta. Täältä pääsee seuraamaan mallikuvaus- ja meikkiprojektejani:
https://www.instagram.com/sunnysmakeup/

Olen haaveillut blogin kirjoittamisesta jo joitakin vuosia, mutten ikinä keksinyt, mistä turisisin. Pian eteeni avautuu kuitenkin sellainen seikkailu, että on aika toteuttaa tämäkin haave.

Kahden kuukauden päästä olen (kaiken sujuessa suunnitellusti) Yhdysvalloissa orientoitumassa Fulbright-kohtalotoverieni kanssa tulevan lukuvuoden koitoksiin. Tässä kohtaa lienee parasta kertoa hieman Fulbrightista, koska se ei ole tuttu juttu oikein kenellekään ja minun tehtäväni on luonnollisesti yrittää tehdä tilanteeseen muutos.

Olipa kerran senaattori nimeltä J. William Fulbright. Sodan jälkeen hän keksi hyvää käyttöä ylijääneistä varusteista saaduille varoille ja pisti pystyyn kansainvälisen vaihto-ohjelman, jotta maailmassa olisi enemmän rauhaa ja rakkautta.

Suomi on tässä laajaa yhteisymmärrystä rakentavassa yhteisössä mukana, ja niinpä Fulbright Suomi -säätiö myöntää erilaisia apurahoja tutkijoille, opiskelijoille, opettajille ja muiden alojen ammattilaisille. Uteliaat saavat lisätietoa täältä: https://www.fulbright.fi/

Oma nimikkeeni on Fulbright Finnish Language and Culture Teaching Assistant, mutta rapakon takana lyhyemmin Fulbright Foreign Language Teaching Assistant, sillä vastaaviin tehtäviin tulee ihmisiä muualtakin. Käytän jatkossa näistä lyhennettä FLTA tai puhun assistenteista, assareista ja milloin mistäkin.

Opetan siis suomea yhdysvaltalaisille opiskelijoille yhdessä suomen kielen lehtorin kanssa ja järkkään myös varsinaisen opetuksen ulkopuolella riemastuttavaa Suomi-aiheista toimintaa. Moni on kysynyt, miksi siellä halutaan opiskella suomea. Kuvittele kohoavat kulmakarvat kysymystä säestämään. En voi tarjota tähän hätään luotettavaa vastausta, mutta tulen varmasti kuulustelleeksi opiskelijoitamme myöhemmin.

Tämä lysti kestää vajaat yhdeksän kuukautta, ja sen jälkeen minulle jää vielä aikaa samoilla vähän kampusta kauemmaksikin. Bloomingtonista inhimillisen bussi- tai junamatkan päässä olevia matkakohdeideoita otetaan vastaan, koska lentämistä haluaisin välttää viimeiseen asti!

Odotan tulevalta reissulta tietysti uusia kokemuksia, verkostoitumista ja kehittymistä opetusalan osaajana, mutta myös kasvua ihmisenä ylipäätään. Tämän varsin työlään, tai sanotaanko motivaatiota vaativan, haku- ja valmistautumisprosessin aikana kasvua on jo kenties päässyt tapahtumaankin. Ehkäpä seuraavassa kirjoituksessa jatkan näistä teemoista!

Hauskaa loppuviikkoa!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Korona porsaan kotiin ajaa

Erehdyksiä, itsetutkiskelua ja lentäviä lusikoita